Hyundai tuo 42dot-ohjelmiston tielle IONIQ 3:n myötä

Hyundai Motor Group osti 42dotin vuonna 2022 ja on sittemmin kehittänyt eteläkorealaisesta ohjelmistoyhtiöstä maailmanlaajuisen ohjelmistotoimintansa ytimen. Sen työ kattaa nykyään ajoneuvojen käyttöjärjestelmät, tekoälypohjaiset palvelut ja autonomisen ajamisen teknologian.

42dotin rooli ulottuu paljon yksittäisiä sovelluksia pidemmälle. Laajempana tavoitteena on luoda yhteinen ohjelmistokerros, jonka kautta ajoneuvon eri järjestelmät voivat viestiä keskenään ja jonka avulla kehittäjät voivat tuoda uusia toimintoja käyttöön entistä nopeammin.

Pleos yhdistää auton ohjelmistot

Hyundai käyttää Pleos-nimeä laajemmasta ohjelmistoekosysteemistä. Yksi sen osa on ajoneuvon käyttöjärjestelmä ja toinen Pleos Connect, tietoviihdekerros, jota kuljettaja ja matkustajat käyttävät suoraan.

Pleos Connect perustuu Android Automotive OS -käyttöjärjestelmään ja tukee langattomia päivityksiä, joilla voidaan lisätä ominaisuuksia ja parantaa suorituskykyä. Järjestelmä tuli ensimmäisen kerran tuotantomalliin Etelä-Koreassa vuonna 2026 Hyundai Grandeurissa. IONIQ 3 on ensimmäinen Hyundai-malli Euroopassa, joka saa järjestelmän.

Samalla 42dotin ajoneuvo-ohjelmistokerroksen on tarkoitus yksinkertaistaa uusien toimintojen kehittämistä. Sovelluskehittäjä voi esimerkiksi käyttää standardoitua ohjelmistokomentoa ikkunan ohjaamiseen ilman, että hänen tarvitsee tuntea ikkunamoottorin ja sen ohjainlaitteen yksityiskohtaista arkkitehtuuria.

Tällainen abstraktio on yksi ohjelmisto-ohjautuvan ajoneuvon perustoista. Standardoitu ohjelmistokerros sijoittuu laitteiston ja sovellusten väliin, jolloin toimintoja voidaan kehittää nopeammin ja käyttää uudelleen eri malleissa.

Gleo AI pyrkii ymmärtämään kuljettajan tarkoituksen

Yksi Pleos Connectin keskeisistä ominaisuuksista on Gleo AI, suureen kielimalliin perustuva auton puheavustaja. Se osaa ottaa huomioon keskustelun ja ajotilanteen kontekstin, käsitellä useita komentoja yhdessä pyynnössä sekä ohjata esimerkiksi navigointia, ilmastointiasetuksia ja istuinlämmitystä.

Järjestelmä tunnistaa myös, mistä päin matkustamoa komento annettiin. Näin esimerkiksi ilmastointia tai istuinlämmitystä voidaan säätää erikseen kuljettajalle tai etumatkustajalle.

Gleo AI:n rinnalla 42dot kehittää Gleo Guardia, turvakerrosta, joka tulkitsee käyttäjän todellisen tarkoituksen ja estää mahdollisesti vaarallisten tai väärin ymmärrettyjen komentojen suorittamisen.

Vastaavia tekoälymenetelmiä kehitetään myös autonomiseen ajamiseen. 42dot työstää vision-language-action- eli VLA-malleja, jotka yhdistävät visuaalisen havainnoinnin ja kontekstin ymmärtämisen ajoneuvon päätöksentekoon ja ohjaukseen. Tärkeä osa työtä on mitattavien arviointikriteerien luominen, sillä tosielämän liikennetilanteisiin ei aina ole yhtä objektiivisesti oikeaa ratkaisua.

IONIQ 3 tuo uuden järjestelmän Eurooppaan

Eurooppalaisille asiakkaille 42dotin työ konkretisoituu ensimmäisenä IONIQ 3:ssa. Kompaktin sähköauton odotetaan tulevan myyntiin vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä.

IONIQ 3 perustuu Hyundai Motor Groupin E-GMP-alustaan, mutta käyttää suurempien IONIQ-mallien 800 V:n järjestelmän sijaan 400 V:n sähköarkkitehtuuria. Tarjolla on kaksi akkukokoa: 42,2 ja 61 kWh. Standard Range -version WLTP-toimintamatka on enintään 344 km, kun taas Long Range -malli yltää enintään 497 km:iin.

Optimaalisissa olosuhteissa DC-pikalataus 10:stä 80 %:iin kestää noin 29 minuuttia. Varustelusta riippuen auto tukee myös enintään 22 kW:n AC-latausta.

Hyundaille IONIQ 3 on kuitenkin merkittävä muustakin syystä kuin sähköisestä voimalinjastaan. Pleos Connectin myötä siitä tulee ensimmäinen eurooppalainen Hyundai, joka antaa asiakkaille selkeän kuvan konsernin laajemmasta ohjelmistostrategiasta.

Hyundai Motor Group pyrkii tuomaan Pleos Connectin noin 20 miljoonaan Hyundai-, Kia- ja Genesis-ajoneuvoon vuoteen 2030 mennessä.

Tekoälystä tulee työkalu myös insinööreille ja tehtaille

Hyundai käyttää tekoälyä yhä enemmän myös ajoneuvojen ulkopuolella. Sen Crash Safety AI Assistant auttaa insinöörejä etsimään, vertailemaan ja tarkastelemaan törmäystestien tuloksia, kuvia ja aiempia teknisiä analyysejä.

Hyundain mukaan järjestelmä on lyhentänyt olennaisten tapausten etsimiseen ja analyysiaineiston tarkasteluun tarvittavaa aikaa noin 90%. Tavoitteena ei ole korvata insinöörien harkintaa vaan vähentää aikaa, jonka he käyttävät hyödyllisten tietojen etsimiseen suurista aineistomääristä.

Tuotannossa konserni käyttää tekoälyyn perustuvaa konenäköä ajoneuvojen valmistenumeroiden automaattiseen tunnistamiseen. Tuotantolinjojen kamerat lukevat VIN-tunnukset ja varmistavat reaaliajassa, että jokainen ajoneuvo vastaa järjestelmään tallennettuja tuotantotietoja. Hyundai Motor ja Kia käyttävät teknologiaa jo noin 70 tuotantoprosessissa Koreassa, Yhdysvalloissa, Euroopassa, Intiassa ja Aasian-Tyynenmeren alueella.

42dotin ja Hyundain työ kuvastaa autoteollisuuden laajempaa muutosta. Ohjelmistot eivät enää rajoitu näyttöihin ja viihteeseen, vaan ne yhdistävät yhä useammin ajoneuvon ohjauksen, käyttöliittymän, suunnittelun ja tuotannon. Euroopassa IONIQ 3 on ensimmäisiä Hyundai-malleja, joissa asiakkaat näkevät tämän muutoksen selvästi.