Sähköautojen tuomiopäivä siirtyy – akut kestävät kaiken
Sähköautojen epäilijät ovat vuosia väittäneet, että akku hajoaa heti takuun umpeuduttua ja omistaja jää käsiinsä kalliilla romukasalla. Uusi brittiläinen tutkimus kuitenkin osoittaa, että pelot ovat olleet turhia – akku on usein auton kestävin osa.
Tuore brittiläinen tutkimus kääntää sähköautokeskustelun päälaelleen. Generationalin 2025 Battery Performance Index analysoi yli 8000 käytettyä sähköautoa ja päätyi yllättävän myönteiseen lopputulokseen: akku ei olekaan sähköauton heikoin lenkki, vaan monesti koko auton pitkäikäisin komponentti.
Tutkimuksen ytimessä on State of Health eli SoH, joka kertoo akun jäljellä olevan kapasiteetin verrattuna uuteen. Valmistajat lupaavat yleensä noin 70 prosentin kapasiteetin kahdeksan vuoden jälkeen, mutta todellisuus näyttää paljon valoisammalta.
Tutkitussa autokannassa sähköautojen akut säilyttivät keskimäärin 95,15 prosenttia alkuperäisestä kapasiteetistaan. Pelot nopeasta akun rappeutumisesta ovat siis enemmän psykologisia kuin todellisia.
Vanhatkin autot pärjäävät hyvin. Kahdeksan–kahdentoista vuoden ikäisissä autoissa mediaani-SoH oli noin 85 prosenttia, ja huonoimmatkin yksilöt pysyivät yli 82 prosentissa. Neljä–viisi vuotta vanhoissa autoissa akut olivat käytännössä vasta sisäänajettuja: niiden keskimääräinen kapasiteetti oli 93,53 prosenttia alkuperäisestä.
Sitten tulee kilometriparadoksi. Yli 160 000 kilometriä ajetuissa autoissa akun kunto oli usein 88–95 prosenttia. Säännöllinen käyttö ja järkevät lataustavat näyttävät olevan litiumioniakkujen ystäviä – pitkä seisottaminen tyhjällä akulla taas ei.
Akun kuntoa mitataan kahdella pääparametrilla, joita auton Battery Management System seuraa. Ensimmäinen on kapasiteetin heikkeneminen: jos uusi akku varastoi 75 kWh ja nyt enää 60 kWh, SoH on 80 prosenttia. Toinen on sisäinen resistanssi, joka vaikuttaa etenkin dynaamisessa ajossa. Solujen kemialliset muutokset nostavat vastusta, mikä rajoittaa virran kulkua ja lisää lämpöä. Jos resistanssi kaksinkertaistuu, SoH voi romahtaa, vaikka kapasiteetti näyttäisi vielä hyvältä. Pelkkä kapasiteettiluku ei siis kerro koko totuutta – todellinen kunto on yhdistelmä varastointikykyä ja tehoa.
Generationalin toimitusjohtaja Oliver Phillpott huomauttaa, että käytettyjen autojen arvioinnissa on tapahtunut strateginen muutos. Kilometrit eivät enää kerro kaikkea. Kolmevuotias taksiauto 150 000 kilometrillä voi olla akultaan paremmassa kunnossa kuin kuusivuotias sunnuntaiauto, joka on seissyt pitkiä aikoja tyhjänä. Tämä muuttaa käytettyjen sähköautojen markkinaa: vakuutusyhtiöt, leasingfirmat ja kauppiaat joutuvat katsomaan mittarilukeman ohi. Akun kuntoarvio on uusi valuutta – sähköaikakaudella SoH korvaa kilometrit tärkeimpänä lukuna.
Pohjois-Euroopassa pelätään pakkasia ja akun rappeutumista, mutta todellisuus on rauhallisempi. Modernit lämmönhallintajärjestelmät pitävät kennot suojassa sekä pakkaselta että ylikuumenemiselta. Ensimmäiset Nissan Leafit ja Tesla Model S:t osoittivat jo hyvää kestävyyttä: moni 12-vuotias auto tutkimuksessa säilytti noin 85 prosenttia kapasiteetistaan. Uudemmat, nestekylmennyksellä ja kehittyneellä ohjelmistolla varustetut mallit pärjäävät todennäköisesti vielä paremmin.
Käytetyn sähköauton ostaminen ei siis enää ole arpapeliä, kunhan akulle tehdään kunnon kuntotarkastus. Ironista kyllä, suolatuilla talviteillä akun elinikä voi olla pidempi kuin sitä ympäröivän korin. Sähköauton todellinen heikko kohta ei ehkä olekaan kemia, vaan ruoste.
