Käytetyn auton ostaja, ole tarkkana: joka kahdestoista auton omistaja jättäisi kalliin vian kertomatta myyntitilanteessa
Käytettyä autoa ostaessa suurin ongelma voi olla myyjän rehellisyys. Brittiläisen kyselyn mukaan kahdeksan prosenttia auton omistajista ei kertoisi oma-aloitteisesti viasta, jonka korjaaminen tulisi kalliiksi. Osa myöntäisi vian vain, jos ostaja kysyisi siitä suoraan, kun taas osa ei kertoisi siitä lainkaan. Lähes puolet vastaajista olisi kuitenkin valmis korjaamaan vian tai alentamaan hintaa.
Nuoremmat myyjät jättäisivät viat muita useammin kertomatta
OnePoll kysyi ajoneuvojen diagnostiikkaan erikoistuneen Carlyn toimeksiannosta 2 000:lta brittiläiseltä auton omistajalta, miten he toimisivat myyntitilanteessa. Vastaajista viisi prosenttia kertoisi kalliisti korjattavasta viasta vain, jos ostaja kysyisi siitä. Kolme prosenttia ei mainitsisi vikaa lainkaan.
Suurin ero oli ikäryhmien välillä. 35–44-vuotiaista auton omistajista 15 prosenttia ei kertoisi viasta oma-aloitteisesti, kun taas vähintään 65-vuotiaista näin toimisi vain kolme prosenttia.
Alueellisesti osuus oli suurin Walesissa, jossa 13 prosenttia vastaajista joko jättäisi vian mainitsematta tai odottaisi, että ostaja kysyy siitä. Lontoossa osuus oli 12 prosenttia.
Kuva ei kuitenkaan ole pelkästään synkkä. Neljännes vastaajista kertoisi ostajalle viasta ja alentaisi hintaa, kun taas 24 prosenttia korjaisi vian ennen myyntiä. On syytä huomata, että kyselyssä selvitettiin vastaajien toimintaa kuvitteellisessa tilanteessa, ei sitä, kuinka yleisiä kertomatta jätetyt viat todellisuudessa ovat.
Se, ettei kojelaudassa pala varoitusvaloja, ei todista mitään
Carly nostaa esiin seikan, jota käytetyn auton ostajat usein aliarvioivat. Nykyaikaisen auton sähköisiin ohjainlaitteisiin voi tallentua vikakoodeja, vaikka kojelaudassa ei palaisi yhtään varoitusvaloa. Esimerkiksi vikakoodien luku voi paljastaa moottorin, vaihteiston, päästöjärjestelmän tai kuljettajaa avustavien järjestelmien vikoja, jotka jäisivät lyhyellä koeajolla huomaamatta. Siksi yhtiö suosittelee, että käytetyn auton kaupassa huoltohistorian ja katsastustietojen rinnalle otetaan myös diagnostiikkaraportti.
Diagnostiikkalaitetta ei kuitenkaan pidä pitää yleispätevänä ratkaisuna. Vikakoodien puuttuminen ei tarkoita, että auto olisi mekaanisesti kunnossa. Sähköinen tarkastus ei välttämättä paljasta mekaanista kulumista, piileviä kolarivaurioita tai kaikkia kehittymässä olevia vikoja.
Ostajan kannattaa tarkistaa muutakin kuin ajokilometrit
Britanniassa tehty kysely ei suoraan kerro, miten auton myyjät toimivat muualla Euroopassa, mutta käytetyn auton ostamiseen liittyvät riskit ovat samankaltaisia.
Myös auton historiaa voi tarkistaa verkossa. Nämä tiedot voivat auttaa löytämään mahdollisia ristiriitaisuuksia ajokilometreissä ja auton historiassa, mutta ne eivät korvaa teknistä tarkastusta.
Nykyaikaisten automaattivaihteistojen, pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmien ja sähköistettyjen voimalinjojen viat voivat tulla erityisen kalliiksi. Muutaman tuhannen euron korjauslasku voi nopeasti muuttaa näennäisen edullisen ostoksen tappiolliseksi.
Järkevintä on yhdistää diagnostiikka riippumattoman korjaamon tekemään tarkastukseen ja perusteelliseen koeajoon. Myyjältä kannattaa myös pyytää kirjallinen vahvistus kaikista tiedossa olevista vioista. Käytettyä autoa ostaessa kysymys ei ole vain siitä, puhuuko myyjä totta. Vielä tärkeämpää on, tietääkö hän todella, mitä vikaa autossa on. Perusteellinen tekninen tarkastus suojaa kaupan molempia osapuolia paremmin kuin vakuuttavinkaan myyntipuhe.
