Euroopan autoteollisuutta uhkaa uusi kaupan este – yhteistyö Britannian kanssa voisi tarjota ratkaisun
Euroopan unionin ja Britannian autoteollisuuden on tiivistettävä yhteistyötä, jotta akkuriippuvuus ja uudet kaupan esteet eivät heikentäisi niiden asemaa kilpailijoihin nähden. LSE Consultingin tutkimus keskittyy vuonna 2027 voimaan tuleviin alkuperäsääntöihin: kumpikaan osapuoli ei voi olla varma, että sääntöjen mukaisia akkuja on saatavilla riittävästi.
Englannin kanaali ei katkaise toimitusketjuja
LSE Consultingin analyysi perustuu 62 autoalan konsernin tietoihin vuosilta 2014–2024, yrityskyselyyn sekä alan johtajien ja päättäjien haastatteluihin.
Kauppaluvut osoittavat, miksi pelkkä kotimarkkinoiden suojaaminen ei riitä. Britannian ajoneuvoviennistä 60,4 prosenttia suuntautuu Euroopan unioniin, kun taas EU:n ajoneuvoviennistä 30,0 prosenttia suuntautuu Britanniaan. Britannia on myös EU:ssa valmistettujen täyssähköautojen suurin vientimarkkina.
Yhteydet ovat vahvat myös komponenttikaupassa: Britannia on EU:n suurin autonosien vientimarkkina ennen Yhdysvaltoja ja Kiinaa. Uudet esteet vaikuttavat siis ajoneuvotehtaiden lisäksi niiden toimittajiin. Ajoneuvojen valmistus työllistää EU:ssa ja Britanniassa yhteensä 1,37 miljoonaa ihmistä suoraan.
Kauppa: EU:hun suuntautuu 60,4 prosenttia Britannian ajoneuvoviennistä; EU:n ajoneuvoviennistä 30,0 prosenttia suuntautuu Britanniaan.
Akkuriippuvuus: EU tuo maahan noin kaksi kolmasosaa käyttämistään litiumioniakuista.
Investoinnit: Euroopan akkujen ja sähköajoneuvojen tuotantolaitoksiin on investoitu arviolta 72 miljardia euroa vuodesta 2017 lähtien.
Keskeinen päivämäärä: kauppasopimuksen uusien alkuperäsääntöjen on määrä tulla täysimääräisesti voimaan 1. tammikuuta 2027.
Tutkimuksen aineisto: 62 autoalan konsernin tiedot vuosilta 2014–2024, yrityskysely ja haastattelut.
Akkujen saatavuus joutuu koetukselle vuonna 2027
EU:n ja Britannian kauppa- ja yhteistyösopimuksen uusien alkuperäsääntöjen on määrä tulla täysimääräisesti voimaan 1. tammikuuta 2027. Tutkimus varoittaa, ettei kumpikaan osapuoli voi luottaa siihen, että alkuperävaatimukset täyttäviä akkuja on silloin saatavilla riittävästi. Jos tällaisista akuista on pulaa, ajoneuvokauppaan kohdistuu tulleja ja yrityksille aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia.
Investoinnit eivät ole vielä poistaneet tätä riippuvuutta. Euroopan akkujen ja sähköajoneuvojen tuotantolaitoksiin on investoitu arviolta 72 miljardia euroa vuodesta 2017 lähtien, mutta EU tuo edelleen maahan noin kaksi kolmasosaa käyttämistään litiumioniakuista. Britannian oma akkujen tuotantokapasiteetti on pienempi.
Alkuperäsäännöissä on siis kyse muustakin kuin tulliselvityksestä. Eurooppalaiselle valmistajalle ei riitä, että akku on saatavilla: sen on myös täytettävä kauppasopimuksen vaatimukset. Britannian markkinoiden merkitys EU:n sähköautoviennille tekee akkupulasta molempien osapuolten yhteisen huolen.
Yhteinen suunnitelma akkutuotannolle ja joustavammat säännöt
Tutkimus suosittelee, että osapuolet käsittelevät vuoden 2027 alkuperäsääntöjä yhdessä ja harkitsevat niiden toimeenpanoon tarkoituksenmukaista joustoa. Lisäksi tarvitaan yhteinen toimintasuunnitelma akkutuotannon ja toimitusketjujen kapasiteetin kasvattamiseksi.
Toinen tärkeä ehdotus koskee ”Made in Europe” -vaatimuksia paikallisen sisällön osuudesta. Kirjoittajat suosittelevat brittiläisten komponenttien ja ajoneuvojen hyväksymistä osaksi vaatimusten mukaista paikallista sisältöä sekä brittiläisen sisällön huomioimista EU:n alkuperälaskennassa. Tavoitteena on säilyttää nykyiset toimitusketjut ja estää tuotannon siirtyminen muihin maihin.
Suosituksiin kuuluvat myös vakaat pitkän aikavälin investointiolosuhteet, parempi latausinfrastruktuuri, kilpailukykyiset energian hinnat ja toimet sähköajoneuvojen kysynnän tukemiseksi. Kriittisten raaka-aineiden osalta tutkimus nostaa esiin tarpeen tehdä yhteistyötä jalostuksessa, kierrätyksessä, tutkimuksessa ja innovoinnissa.
Euroopan kilpailukyky riippuu myös naapurista
Tutkimuksen mukaan maailmanlaajuisen autoteollisuuden painopiste siirtyy kohti Kiinaa. Samalla eurooppalaisia ja brittiläisiä valmistajia painavat sähköautoihin siirtyminen, nousevat tuotantokustannukset ja geopoliittinen kilpailu. Kirjoittajat suosittelevat myös sääntelyn tiiviimpää yhdenmukaistamista silloin, kun erot aiheuttavat lisäkustannuksia ilman selvää strategista hyötyä.
Euroopan kannalta raportin viesti on käytännöllinen: tiiviisti toisiinsa kytkeytyneet markkinat tarvitsevat koordinoitua teollisuuspolitiikkaa. Pelkät investoinnit uusiin tehtaisiin eivät riitä, jos kauppasäännöt ja toimitusketjujen kehitys etenevät eri tahtiin.
Kyse on tutkimuksen suosituksista, ei sovituista politiikkamuutoksista. Lähdeaineisto ei vahvista alkuperäsääntöjen joustavoittamista entisestään eikä Britannian sisällyttämistä ”Made in Europe” -toimiin.
