1/19 
Hollantilaisten opiskelijoiden sähköauto kerää kaupunkinopeuksissa jopa 42 % renkaiden kulumishiukkasista
Eindhovenin teknillisen yliopiston opiskelijaryhmä TU/ecomotive on rakentanut VENTRA-nimisen sähköisen konseptiauton, joka kerää osan renkaiden ja jarrujen kulumisessa syntyvistä pienhiukkasista. Keskeinen luku on 42 %: simulaatioiden mukaan järjestelmä pystyy keräämään tämän osuuden renkaista irtoavista hiukkasista kaupunkinopeuksissa. Ajonopeuden ollessa 50–80 km/h osuus laskee yli 24 prosenttiin.
Sähkövaraus suodattimen sijaan
VENTRAn keskeinen teknologia on nimeltään T.R.A.C.E. Järjestelmä varaa pyörien ympärillä syntyvät hiukkaset sähköisesti ja vetää ne sitten maadoitetulle keräyspinnalle.
Kaupunkinopeuksissa puhaltimet auttavat ohjaamaan ilmaa keräimiin. Suuremmissa nopeuksissa ilmavirta hoitaa suuren osan tästä tehtävästä. Järjestelmässä ei ole tavanomaista vaihdettavaa suodatinta: keräyspinnat voidaan puhdistaa ja talteen otettu materiaali käyttää uudelleen. TU/ecomotive käytti esimerkiksi osan kerätyistä hiukkasista auton sisätilan emalipinnoitteen valmistamiseen.
Merkittävä rajoitus on, että 42 ja 24 prosentin luvut perustuvat toistaiseksi simulaatioihin, eivät pitkäaikaisiin mittauksiin todellisessa liikenteessä. VENTRA ei siis vielä osoita, että sama keräystehokkuus säilyisi sateessa, lumessa ja mudassa tai tuhansien kilometrien ajossa.
Painon vähentäminen on yhtä tärkeää kuin hiukkasten kerääminen
VENTRA ei pyri ainoastaan keräämään jo syntyneitä hiukkasia. Opiskelijat vähensivät auton painoa renkaiden kulumisen rajoittamiseksi.
Kantavassa korirakenteessa on käytetty hiilikuituvahvisteisia kestomuovisia kerroslevyjä. Koko rakenne painaa noin 135 kg, josta pääasiallisen kantavan osan osuus on 45,5 kg. Ryhmän arvion mukaan vastaava tavanomaisin menetelmin valmistettu rakenne painaisi noin 230 kg. Koko auto painaa 790 kg.
Se on sähköautolle poikkeuksellisen vähän. Akut tekevät sähköautoista yleensä polttomoottorivastineitaan painavampia, ja suurempi paino lisää renkaiden ja tienpinnan välistä kuormitusta.
VENTRAn arvioitu WLTP-toimintamatka on 290 km. Hankkeen tavoitteena ei kuitenkaan ole tehdä toimintamatkaennätystä, vaan osoittaa, ettei sähköauton ympäristövaikutuksissa ole kyse vain pakoputken puuttumisesta.
Kuljettajat voivat itse vähentää renkaiden kulumista
Järjestelmän kolmas osa on Clean Drive. Auto seuraa kiihdytyksiä, jarrutuksia ja ohjausliikkeitä ja antaa kuljettajalle palautetta tasaisemman ajotavan tueksi.
Sähköautossa tämä ei ole suinkaan pelkkä kosmeettinen lisä. Sähkömoottorin välitön vääntö tarkoittaa, että voimakas kaasunkäyttö voi kuluttaa renkaita nopeasti, kun taas regeneratiivinen jarrutus vähentää tavanomaisten jarrujen käyttöä.
VENTRAn lähestymistapa on siis varsin looginen: ensin pyritään tuottamaan mahdollisimman vähän kulumishiukkasia ja sitten kerätään osa lopuista.
Euro 7 tuo rengas- ja jarrupölyn sääntelyn piiriin
Hanke tulee oikeaan aikaan. Euro 7 ei keskity enää pelkästään pakokaasupäästöihin: ensimmäistä kertaa se sääntelee myös jarruista ja renkaiden kulumisesta syntyviä pienhiukkaspäästöjä. Euro 7 -vaatimuksia aletaan soveltaa uusiin M1- ja N1-luokkien tyyppihyväksyntöihin 29. marraskuuta 2026.
Tämä tekee VENTRAn kaltaisista ratkaisuista merkittävämpiä kuin tavanomaisista opiskelijoiden konseptiautoista. Sarjatuotantoauton valmistaja voi täyttää vaatimukset vähentämällä painoa, parantamalla renkaita, hyödyntämällä regeneratiivista jarrutusta ja kehittämällä jarrumateriaaleja, mutta aktiivisesta hiukkasten talteenotosta voisi tulla vielä yksi keino.
VENTRA ei ole sarjatuotantoauto eikä teolliseen käyttöön valmis ratkaisu. Se osoittaa kuitenkin hieman epämukavan tosiasian: sähköautolla ei välttämättä ole pakoputkea, mutta sen renkaat ja jarrut sekä tienpinta aiheuttavat silti saasteita.
