Mercedes-Benz jäädyttää investoinnit Saksassa – ammattiliitto uhkaa laajoilla lakoilla autoteollisuudessa
Saksan autoteollisuuden työkiista on siirtynyt uuteen vaiheeseen. Mercedes-Benz on pysäyttänyt lisäinvestoinnit saksalaisiin tehtaisiinsa ja harkitsee tuotantolaitosten sulkemista, koska johto ei ole päässyt henkilöstön edustajien kanssa sopuun kustannusten vähentämisestä. Samaan aikaan IG Metall -ammattiliitto on antanut luvan vuorokauden mittaisiin varoituslakkoihin, jotka voivat kohdistua myös Audin ja Mercedes-Benzin tehtaisiin. Kiistassa ei ole enää kyse vain palkoista, vaan myös Saksan kilpailukyvystä autonvalmistusmaana.
Mercedes-Benz jäädyttää investoinnit ja harkitsee tehtaiden sulkemista
Mercedes-Benzin tuotantojohtaja Michael Schiebe vahvisti yhtiön intranetissä julkaistussa haastattelussa, että hallitus on päättänyt keskeyttää kaikki lisäinvestoinnit Saksan tuotantolaitoksiin.
Päätös seuraa kuukausia jatkuneita tuloksettomia neuvotteluja yritysneuvoston ja IG Metallin kanssa. Mercedes haluaa pienentää vuotuisia työvoimakustannuksiaan Saksassa noin 800 miljoonalla eurolla.
Johdon ehdotukseen kuuluu työviikon pidentäminen 35 tunnista 40 tuntiin ilman peruspalkan korotusta. Yhtiö haluaa myös leikata bonuksia ja muita henkilöstöetuja.
Viiden tunnin lisääminen työviikkoon kuukausipalkan pysyessä ennallaan merkitsisi tosiasiallisen tuntipalkan laskua 12,5 prosentilla.
Henkilöstöjohtaja Britta Seeger varoitti, että ilman sopimusta Mercedeksen olisi arvioitava Saksan-tehtaidensa tulevaisuutta perusteellisemmin. Johto haluaa välttää sulkemiset, mutta ei enää sulje niitä pois.
Schiebe oli aiemmin ottanut esiin mahdollisuuden sulkea yksi autojen kokoonpanotehdas ja yksi voimalinjan osia valmistava tuotantolaitos. Yhtiö ei ole vielä tehnyt päätöksiä minkään tietyn laitoksen sulkemisesta.
Audilla ja Mercedes-Benzillä on jo ollut lakkoja
Samaan aikaan Saksan metalli- ja sähköteollisuuden laaja työehtokiista kärjistyy.
IG Metall ilmoitti 12. marraskuuta antavansa luvan vuorokauden mittaisiin varoituslakkoihin sen sijaan, että työtaistelut rajoittuisivat aiempaan tapaan muutamaan tuntiin. Liiton mukaan työtaisteluihin on osallistunut marraskuun alusta lähtien jo 464 000 ihmistä.
Kiista koskee noin 3,7 miljoonaa työntekijää.
Liitto vaatii 5 prosentin palkankorotusta 12 kuukauden ajalle sekä vahvempia takeita työpaikkojen säilymisestä. Työnantajat sen sijaan tarjoavat 1,3 prosentin palkankorotusta vasta heinäkuusta 2028 alkaen.
Nykyisen tarjouksen mukaan työntekijät joutuisivat siis odottamaan pysyvää palkankorotusta vielä lähes kaksi vuotta.
Varoituslakot ovat jo vaikuttaneet useisiin suuriin autotehtaisiin.
Audin Ingolstadtin-tehtaalla ja siihen liittyvissä yhtiöissä noin 15 000 ihmistä osallistui työnseisaukseen 9. marraskuuta. Neckarsulmissa 6 500 työntekijää kokoontui osoittamaan mieltään.
Mercedes-Benzin Sindelfingenin-tehtaalla yli 4 000 ihmistä osallistui yöllisiin työnseisauksiin 6. marraskuuta, ja noin 7 500 osallistui päivällä järjestettyyn mielenosoitukseen.
Uusien vuorokauden mittaisten lakkojen tarkat paikat ja ajankohdat eivät ole vielä tiedossa.
Ammattiliitto tarjoaa myönnytyksiä investointeja vastaan
IG Metall ei sulje kokonaan pois muutoksia työehtoihin.
Neuvotteluissa liitto tarjosi mahdollisuutta tilapäisiin poikkeuksiin työehtosopimuksista, jos yritykset sitoutuisivat vastineeksi todennettavasti investoimaan uusiin tuotteisiin, säilyttämään tuotantolaitokset ja turvaamaan työpaikat.
Tämä eroaa olennaisesti siitä, mitä Mercedes-Benzin johto tavoittelee.
Valmistaja haluaa ensin alentaa kustannuksia pysyäkseen kilpailukykyisenä. Liitto vaatii, että työntekijöiden myönnytykset johtavat konkreettisiin investointi- ja työllisyystakeisiin.
Molempien osapuolten kannoille on taloudelliset perusteet. Saksalaisten tehtaiden on kilpailtava huomattavasti edullisempien tuotantolaitosten kanssa Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Työntekijöille pidempi työviikko samalla palkalla merkitsisi kuitenkin nykyisten työehtojen selvää heikennystä.
Kysymys on siitä, kuka maksaa autoteollisuuden rakennemuutoksen kustannukset ja millaisia takeita työntekijät saavat vastineeksi.
Saksan tuotantokustannuksista on tulossa yhä suurempi ongelma
Mercedes-Benzin investointien jäädyttämisen taustalla on muutakin kuin jälleen yksi palkkakiista.
Yhtiön johdon mukaan valmistuksen työvoimakustannukset voivat Saksassa olla jopa viisinkertaiset joihinkin Itä-Euroopan tehtaisiin verrattuna.
Valmistajaan kohdistuu painetta myös Yhdysvaltojen tuontitullien, Kiinan kysynnän heikkenemisen ja Kiinan omien automerkkien yhä kovemman kilpailun vuoksi.
Nämä tekijät vaikuttavat koko Saksan autoteollisuuteen.
Volkswagen suunnittelee laajoja leikkauksia työpaikkoihin ja tuotantokapasiteettiin. Komponenttivalmistaja Schaeffler ilmoitti hiljattain 3 460 työpaikan vähentämisestä ja viiden eurooppalaisen tehtaan sulkemisesta. Niistä neljä sijaitsee Saksassa.
Myös Audin Neckarsulmin-tehtaan tulevaisuus herättää kysymyksiä. Jos yhtiö ei löydä tehtaalle uutta, kilpailukykyistä toimintaa, autojen tuotanto siellä voi päättyä vuoden 2033 jälkeen.
Voiko halvempi työvoima pelastaa Saksan autoteollisuuden?
Työvoimakustannukset ovat tärkeä kilpailutekijä, mutta niiden alentaminen ei ratkaise kaikkia Saksan autoteollisuuden ongelmia.
Eurooppalaisten valmistajien on investoitava myös akkuteknologiaan, ohjelmistoihin, sähköisiin voimalinjoihin ja uusiin tuotantomenetelmiin. Kiinalaiset kilpailijat pystyvät monissa autoluokissa kehittämään uusia malleja nopeammin ja tarjoamaan niitä halvemmalla.
Pitkittynyt investointien jäädyttäminen voisi siksi osoittautua Mercedes-Benzille kaksiteräiseksi miekaksi.
Lyhyellä aikavälillä se lisää ammattiliittoon kohdistuvaa painetta ja auttaa välttämään uusia kustannussitoumuksia. Pidemmällä aikavälillä tehtaat voivat kuitenkin jäädä teknologisesti jälkeen ilman investointeja, jolloin niiden sulkeminen käy entistä todennäköisemmäksi.
Sama ongelma koskee Audia. Tuotantolaitoksen tulevaisuus riippuu siitä, antaako konserni sen valmistettavaksi seuraavan sukupolven malleja tai komponentteja.
Autoteollisuudessa tehtaan tulevaisuutta eivät enää ratkaise pelkästään sen nykyiset tuotantokustannukset, vaan myös se, pitääkö yhtiö tehdasta tarpeellisena tulevien vuosikymmenten strategialleen.
Euroopan autoteollisuus vaikean valinnan edessä
Saksalaisten autonvalmistajien ongelmat koskevat koko Euroopan teollisuutta.
Jos Mercedes-Benz ja muut valmistajat suuntaavat suuremman osan uusista investoinneistaan maihin, joissa kustannukset ovat alhaisemmat, valmistava teollisuus voi vahvistua joillakin Euroopan alueilla samalla kun Saksan vakiintunut asema autoteollisuuden keskittymänä heikkenee.
Tuotannon siirtäminen voisi vaikuttaa myös toimitusketjuihin niissä Euroopan osissa, joissa yritykset valmistavat komponentteja autoteollisuudelle.
Suorat vaikutukset riippuvat siitä, mitkä tehtaat ja mallit lopulta jäävät ilman investointeja.
Mercedes-Benzin päätös ja IG Metallin lakkouhka osoittavat, että Saksan autoteollisuuden kamppailussa on kyse paljon muustakin kuin seuraavasta palkkasopimuksesta.
Valmistajat haluavat alentaa kustannuksia pysyäkseen kilpailukykyisinä. Työntekijät haluavat varmuuden siitä, etteivät heidän myönnytyksensä johda joka tapauksessa tehtaiden sulkemiseen muutamaa vuotta myöhemmin.
Järkevä kompromissi edellyttäisi kustannusten alentamisen kytkemistä investointeihin, tuottavuuden parantamiseen ja uusiin malleihin. Ilman sitä Saksa voisi saada halvempaa työvoimaa mutta menettää osan teollisuudesta, joka sitä tarvitsisi.
